Henkilökohtainen coaching

Johtajan yksinäisyys on tutkittu juttu. Vastuu painaa, päätökset ja niiden seuraukset ovat omilla harteilla. On niin paljon kehitettävää joko rattaita ajaakseen tai rattailla pysyäkseen. On ehkä haettu osallistavaa otetta johtoryhmään (kukaan ei sano mitään) ja on kysytty kehitysideoita henkilöstöltä (yhtään lappua ei ole kehitysideoiden pahvilaatikkoon ilmaantunut ja kehityspäivässä Ville veistelee jotain "päälliköillehän sitä kehittämisestä maksetaan- tyyppistä vitsiä). Tai jotain siltä väliltä. 

Eräänä päivänä johtaja katselee peiliin ja antaa totuuden pikkuhiljaa upota ymmärrykseen asti: Minä se olen. Minä olen sallinut tai mahdollistanut tämän nykytilan. Minä olen se suurin este tai mahdollisuus tälle porukalle. Sille mitä me saadaan aikaan tai ei saada. Riittääkö meillä työntekijöitä tai asiakkaita. Ollaanko auringonlaskun alalla ja toiminnoissa, vai voitaisiinko kääntää kelkka kohti uutta auringonnousua. Kyllä, minusta se on kiinni. Mutta mitä voin tehdä?

Tekeminen toisin on nimittäin ainoa keino saada aikaan toisenlaista todellisuutta. 

Tämän hetkinen todellisuutemme on seurausta käyttäytymisestämme pitkällä aikavälillä. Varallisuus ei ilmesty yhdessä yössä (lottovoittoa pidetään toki spekulatiivisena mahdollisuutena!), kilot eivät kartu kroppaan suuremmassa määrin yhden kesäloman aikana eikä organisaation kulttuuri eli tekemisen tapa muodostu viikoissa. Käyttäytymisemme takana ovat ajatuksemme ja uskomuksemme siitä, millainen maailma on ja mikä on täällä oikein, sekä arvomme, joihin syvällä sisimmällä nojaamme tiukoissa paikoissa. Tässä seuraa kinkkisin kohta, mitä muutokseen ja sen mahdollisuuteen tulee: uskomukset ovat usein tiedostamattomia ja kollektiivisia, ja nykyisen elämäsi ilmentymä voi olla syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä sisäiset, omat ydinarvosi ovat.  Ja kuitenkin nämä syvät, tiedostamattomat ohjurit vastaavat käyttäytymisestämme. Loogisesti voimme siis päätellä, että toimiaksemme toisin meidän täytyy opetella ajattelemaan toisin. 

Mutta miten ihmeessä voi muuttaa jotain, mitä ei oikein tiedosta? 

Muistutus: me teemme tulevaisuutemme.

Jos jatkan näin, mitkä ovat seuraukset ensi viikolla? Puolen vuoden tai vuoden päästä? Entä vuosien päästä? Kymmenen vuoden päästä... pidä huoli, että valitsit tämän tulevaisuuden, että tyytynyt siihen ajelehtimalla.

Paras antaa asiakkaiden itse kertoa:

"Minulla taitaa olla eksistentialistinen kriisi. Voitko auttaa." Näin parahdin Suville kesällä 2020. Ja Suvi auttoi. Rautainen ammattitaito ja sopiva kovuus. Kuitenkin empaattisessa ja pehmeässä paketissa. Iso suositus."

-Jukka Holappa, Maajohtaja; Business Finland

Iso kiitos sinulle avustasi Metsäpalvelu oksakiehkkuran alkutaipaleella! Olet saanut minut uskomaan, että muutos on oikeasti mahdollinen, kun vaan uskaltaa aloittaa...

Jaoin blogitekstisi omilla sivuillani, ja siitä saamani palautteen määrä ja laatu saa minut häkeltymään vielä pitkään. Toivottavasti joku muukin saa blogista rohkeutta elämänmuutokseen, mikäli sellaista kaipaa... mutta tästä on hyvä jatkaa uusien ideoiden kehittelyä.

Ei mikään ole mahdotonta.

-Anne Ruokonen; Yrittäjä, Metsäpalvelu Oksakiehkura-
Suvin läsnäolon taito rauhoittaa kiireisimmänkin mielen. Tämä taito pysäyttää itsen äärelle ja ohjaa jokaista tutkimaan niitä asioita itsessään mitä ei välttämättä itse edes tiedosta. Kyky tarkastella asioita niin monesta näkökulmasta äidillisen lempeästi, mutta samaan aikaan lapsen uteliaisuutta hyödyntäen on vertaansa vailla. Suvin kanssa tekemäni harjoitukset haastoivat minut tajuamaan asioita itsenäisesti ja näistä syttyivätkin ne suurimmat polttimot pään yläpuolelle. Tilan hevoset tarjoilivat minulle joka ikinen kerta niin loistavia asioita ja auttoivat minua tekemään sellaisia huomioita ja oivalluksia pelkällä läsnäolollaan sekä olemuksellaan, mitä ei kukaan muu koskaan voisi minulle opettaa millään muulla tavalla.

-Henna Ahonen, coachingasiakas

Moi Suvi! Kävin äsken ajatuksella läpi noita sun bisneksen intuitiokortteja, ja halusin sanoa,

että ne on aivan huikeat!

Kysymykset ja alakysymykset muodostavat hyvän ajatusjatkumon, ja valokeilaa osoitetaan juuri tärkeisiin asioihin, eli niihin, joista ei ihan joka aamupalaverissa puhuta ja jotka helposti jäävät maton alle. Päätinpä siis viedä tämän pakan meidän valmennuskumppanille lahjaksi ja ostaa meille uuden tilalle :D

-Pauliina Hallama; Growthroom, Trainer, Coach & psykologinen asiantuntija-

Mutta hei, yksi kysymys:

Mikä coaching?

Peili, ajattelu- tai sparrikaveri, mielenvalmentaja... coachilla on monta nimeä. Minulle coachingin ytimessä on aina kokonaisvaltainen kasvusi ja kehittymisesi -ensin ihmisenä, sitten muiden johtajana.

Coaching on aina prosessi, eli työskentelemme yhdessä ja kuljemme polkua yhdessä tovin. Tyypillisesti tapaamme joko livenä ja/tai etäyhteyksin 5-10krt, parin viikon välein, noin 1-2h kerrallaan. Ensimmäinen kerta on ennen kaikkea tilanteesi kartoitusta ja tutustumista, sen jälkeen löydämme usein suunnan heti. Työskentelemme aina monella eri tasolla: ratkaisukeskeisellä, jolla saat nopeita tuloksia, sekä energian ja intuition tasolla, joiden avulla tilanteesi alkaa muuttua kokonaisvaltaisesti pidemmällä aikavälillä. Muutos- ja kasvuprosesseissa tasoja on monia, joilla voidaan toimia tarkoituksenmukaisesti. Oli kyseessä sitten bisneksen haasteet tai ihmisenä kasvamisen askeleet, tarkoituksenmukainen työskentely varmistaa, että saamme aikaan tuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.

Haluatko ottaa elämässäsi tai johtajana seuraavan askeleen, muttet oikein saa selvää, miten? Ehkä sinulla on mielessä joku selkeä seuraava askel, johon haluat sparria. Tai ehkä aavistelet, että elämässä voisi olla jotain muutakin kuin...tämä...ja ehkä haluat lähteä kokonaisvaltaisen kehittymisen polulle, katsoa mitä kaikkea vastaan tulee. Luovuutta, kenties? Taitoa olla oman elämän ohjaksissa ja johtaa sieltä käsin muita? Ehkä toiveenasi on olla karismaattisempi johtaja tai vaikka tulevaisuudentekijä jossain muussa roolissa? 

Jatketaanko tästä yhdessä?